Valtioneuvoston liikuntapoliittinen selonteko Eduskunnalle

Valtioneuvosto on hyväksynyt eduskunnalle annettavan liikuntapoliittisen selonteon. Selonteko kattaa mm. linjaukset liikunnan lisäämisestä elämän eri vaiheissa, liikuntapaikkarakentamisesta, liikunnan kansalaistoiminnasta ja huippu-urheilusta. Päämääränä on lisätä merkittävästi ihmisten fyysistä aktiivisuutta. Monikulttuurisuus ja maahanmuuttaneiden liikunta on myös huomioitu selonteossa.

”Liikuntapoliittinen selonteko on Suomen historian ensimmäinen. Selonteko linjaa 2020-luvun liikuntapolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet. Selonteon tavoitteena on lisätä liikkumista kaikissa ikäluokissa”, sanoo urheiluministeri Sampo Terho.
 

Olympiakomitean hallituksen ja aluejärjestöjen lausunnoissa tuodaan edellisten lisäksi esille kaksi teemaa: valtion eri hallinnonalojen yhteistyön tärkeys liikunnan toimialalla ja terveyttä edistävän liikunnan aseman vahvistaminen. Esimerkkeinä mainitaan yhteistyön tarve koulupäivän, terveyden ja toimintakyvyn, maahanmuuttajien kotouttamisen ja urheilun suurtapahtumien kehittämisessä. Terveyttä edistävän liikunnan edistäminen nähdään molemmissa lausunnoissa myös tärkeänä.
 

Suomen Palloliitto tuo lausunnossaan esille omia esityksiään liikunnan resursseihin ja liikunnan edistämisen toimenpiteisiin. Resurssiesityksissä Palloliitto toivoo valtionhallinnolta veikkausvoittovaroja koskevan tuotonjakolain avaamista ja muuttamista liikuntatoiminnan eduksi sekä esittää useita verotuksellisia keinoja urheiluseurojen toiminnan helpottamiseksi ja rahoittamiseksi. Toimenpide-esityksissään Palloliitto tuo esille lasten ja nuorten ohjaajien koulutuksen ja monikulttuurisen osaamisen vahvistamisen.

Tasa-arvo on läpileikkaava tekijä myös kaikille muille yhdenvertaisuustekijöille. Liikuntalain mukaan tasa-arvon tulee olla peruslähtökohta kaikessa liikunnassa, sen johtamisessa ja päätöksenteossa sekä resurssien jaossa. Vaikka tasa-arvo on Suomessa 2000-luvulla kehittynyt myönteiseen suuntaan, on liikunnassa vielä monia osa-alueita, joissa tasa-arvoon on matkaa jäljellä. Näitä ovat esimerkiksi liikunnan johtaminen ja päätöksenteko, valmentaminen ja tuomarityöskentely sekä lasten ja nuorten liikkuminen.


Tytöt liikkuvat kaikissa ikäryhmissä vähemmän kuin pojat ja naisia on valmentajina ja tuomareina vain murto-osa miehiin verrattuna. Suomessa tarvitaan siis tasa-arvoa edistäviä liikuntapoliittisia toimenpiteitä. Liikunnalla on hyvinvoinnin ja terveyden lisäämisen ohella tärkeä rooli sosiaalisessa integraatiossa sekä osallisuuden ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden edistämisessä. Esimerkiksi maahanmuuttajaväestölle liikunta voi toimia välineenä myös kielen ja yhteiskunnan toimintatapojen oppimiselle. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä edesauttavat monipuoliset liikuntapalvelut, osallistumista edistävät toimintatavat, matalan kynnyksen toiminta sekä mahdollisuus omatoimiseen liikunnan harrastamiseen. Liikuntatoiminnan järjestämisen lähtökohtina Suomessa ovat integraatio ja inkluusio – kaikkien yhdenvertaiset edellytykset liikunnan harrastamiseen.

OKM:n tiedote sekä Liikuntapoliittinen selonteko:

https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valtioneuvosto-antoi-selonteon-liikuntapolitiikasta