FIMU kutsui koolle pyöreän pöydän kokouksen naisten vesiliikunnasta

FIMU kutsui maahanmuuttajajärjestöjä ja Helsingin, Espoon ja Vantaan virkamiehiä kokoukseen 28.2. keskustelemaan vain naisille ja tytöille tarkoitetun vesiliikunnan tämän hetken tarjonnasta ja yhteistyöstä tarjonnan edistämiseksi.

Tarkoituksena oli kartoittaa nykytilannetta ja pohtia mitä voitaisiin tehdä, jotta pääkaupunkiseudulle saataisiin enemmän säännöllisesti pyöriviä vain naisille tarkoitettuja vuoroja vesiliikuntaan (uimavuorot, vesijumppa, uimaopetus jne.). 

Kartoituksen perusteella eniten vain naisille tarjottuja vesiliikuntavuoroja on tarjolla Helsingissä, kun taas Espoo kärsii vesiliikuntatilojen vähäisyydestä ja siellä naisten ja tyttöjen erillistä alkeisuimaopetusta ei ole tällä hetkellä lainkaan. Puutteita pyrkivät paikkaamaan pääkaupunkiseudun monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajajärjestöt, jotka vuokraavat myös palvelukeskuksista ja yksityisistä altaista vuoroja naisten vesijumppaan ja tyttöjen uimavuoroihin.

Keskustelua käytiin myös siitä kuinka erillisissä ja verhotuissa tiloissa naiset haluavat uida. Tämä vaihtelee paljon perinteestä toiseen. Osa musliminaisista käy tavallisilla uimavuoroilla pukeutuneina burkiniin, peittävään kokovartalouima-asuun. Osa taas ei halua harrastaa liikuntaa miesten kanssa samoissa tiloissa. Tämän vuoksi naisten uimavuoroille toivotaan naispuolisia työntekijöitä, jos he voivat nähdä altaalle.

Keskustelussa nousi esiin maahanmuuttajaväestön yhä edelleen heikko uimataito. Muun muassa Itäkeskuksen uimahallissa, jossa käy paljon maahanmuuttajamiehiä ja myös turvapaikanhakijoita, joudutaan pelastamaan ihmisiä ylös altaasta viikoittain. Lisäksi vaikka alkeisuimataito olisikin hankittu, esimerkiksi uimaohjaajaksi kouluttautumiseen toistaiseksi harvan uimataito riittää. Toiveita tilanteen paranemisesta herättää kuitenkin maahanmuuttajataustaisen väestön suuri kiinnostus naisten uimavuoroihin. Samoin miehet vievät lapsiaan nykyisin yhä enemmän uimaan ja lapset saattavat toimia uimaopettajina omille vanhemmilleen.

Tarvetta tehostettuun uimaopetukseen maahanmuuttajataustaisille kuitenkin edelleen on. Asiaan tulee panostaa myös kouluissa, sillä helpoiten uimataito hankitaan lapsena. Pitää myös tarjota mahdollisuuksia harjoittaa uutta taitoaan. Järjestöjen valmiuksia varata omia vuoroja naisten vesiliikuntaan edistäisi uimavalvoja- tai uimaohjaajakoulutuksen tarjoaminen erikseen miehille ja naisille, sillä se madaltaisi kynnystä osallistua ohjaajakoulutukseen.  

Tilaisuuteen saapui paikalle edustajia mm. 6 eri järjestöstä, kaupunkien liikuntatoimesta, Etnisten suhteiden neuvottelukunnasta sekä Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta. Keskustelua ja yhteistyökokousten jatkamista pidettiin hyvin tarpeellisena.

Lisätietoja: Riitta Latvio, riitta.latvio@fimu.fi, 050-55 111 97