Pinnalla

Ajankohtaista

Hankekuulumisia, kevät 2024

Pinnalla-hankkeen kuulumisia vuodelta 2023

Pinnalla-hankkeen kuulumisia kesältä ja syksyltä 2022

Katso tietoja eri paikkakuntien naisten uintivuoroista ja uimaopetuksesta! (päivitteillä)

Pinnalla -hankkeen kuulumisia alkuvuodelta 2022

2021 webinaarin esittely ja materiaalit

Seuraa meitä:

IG: @Pinnalla_2021
FB: Pinnalla

Hankkeen esittely

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt FIMU:lle erityisavustuksen liikunnan kansalaistoiminnan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämishankkeeseen, jolla edistetään naisten eriytettyjä vesiliikuntamahdollisuuksia valtakunnallisesti. Näitä tarvitsevat etnisperäisten vähemmistöjen lisäksi monet erityisryhmät sekä myös väestön enemmistöön kuuluvat, uintirauhaa kaipaavat naiset.

Naisten omia uintivuoroja tarvitaan monista syistä

Esimerkiksi eri kulttuurien säädyllisyyskäsitykset estävät naisia harrastamasta liikuntaa vartalon ja sen muodot paljastavassa asussa miesten nähden uimahallien yleisillä vuoroilla. Suomeen ilmastoltaan kuivemmilta alueilta muuttaneiden naisten voi myös olla vaikea uskaltautua veteen uimahallien yleisövuoroilla sekä väen paljouden että veden pelon vuoksi.

Väestön enemmistön naisia ja tyttöjä taas esimerkiksi kosmeettinen haitta tai vamma, ulkonäköpaineet tai kehonhäpeä voivat estää lähtemästä uimaan yleisille vuoroille.

Koko vartalon peittävää uima-asua, burkinia, ei vielä sallita kaikissa uimahalleissa

Osa koulua käyvistä tytöistä eivät perheidensä kulttuuriin tai uskontoon liittyvien käyttäytymissääntöjen vuoksi pysty osallistumaan liikuntatuntien uimaopetukseen ja ovat vaarassa jäädä kokonaan ilman uimataitoa, kun erillisiä naisille ja tytöille tarkoitettuja uimavuoroja on vain joissakin kaupungeissa.

Tytöistä ja naisista osa on valmiita uimaan yleisillä vuoroilla burkinissa, koko vartalon peittämässä uima-asussa, mutta niiden käyttöä ei vielä kaikissa uimahalleissa sallita - yhdenvertaisuusvaltuutetun suosituksestakaan huolimatta.

Burkini-asut ovat yleistymässä uimahalleissa asiakaskunnan tottuessa niihin pikkuhiljaa, mutta burkinissa uivia on paikoittain paheksuttu ja sen käyttöä pidetty hygieniariskinä. Burkini on kuitenkin tehty samanlaisesta kankaasta kuin muutkin uima-asut.

Naisten omilla vuoroilla eri taustaiset naiset uivat yhdessä

Erillisten naisten vuorojen tarvetta ei aina ymmärretä. Mediassa aiheesta käydyssä keskustelussa  saatetaan esimerkiksi kirjoittaa maahanmuuttajataustaisten naisten haluavan eristäytyä muista suomalaisista.

Tästä ei monikulttuurisen liikunnan ammattilaisten ja dialogiasiantuntijoiden mukaan ulkomaalaistaustaisille naisillekin tarjottavissa erillisvuoroissa ja -ryhmissä ole kysymys. Sen sijaan naisten vuoroilla otetaan - muun muassa - huomioon, että eri perinteiden säädyllisyyteen liittyvät tavat voivat tuottaa väestön enemmistöstä eroavaa uimahalli- ja liikuntakulttuuria, joskin nämä tavat vaihtelevat perheestä toiseen eri etnisten yhteisöjen sisälläkin.

Ulkomaalaistaustaisista naisista osa siis käy uimahallien yleisövuoroilla, osa ei - mikä pätee muuhunkin väestöön - mutta naisten vuoroilla eri taustoista tulevat naiset uivat yhdessä.

Pinnalla-hanke on kaksivuotinen ja siinä on kaksi osakokonaisuutta: toisaalta julkisten liikuntapalveluiden tarjoamien naisille eriytettyjen vesiliikuntamahdollisuuksien edistäminen sekä toisaalta järjestökentän edellytysten parantaminen naisille eriytettyjen vesiliikuntapalveluiden tarjoamiseen, esimerkiksi yksityisissä altaissa. (Suom. huom. ei ehkä yhtä täsmällistä, mutta helpompaa on puhua naisten omista vesiliikuntapalveluista)

Hankkeen tavoitteet

• Naisille eriytettyjen vesiliikuntamahdollisuuksien valtakunnallinen kartoitus. Samalla kartoitetaan burkinin käyttömahdollisuus uimahallien yleisillä vuoroilla.
• Burkinien käytön sallimisen edistäminen yhdenvertaisuusvaltuutetun suosituksen mukaisesti.
• Hyvien käytänteiden kartoitus eriytettyjen tai naisten omien vesiliikuntavuorojen tarjoamisessa ja valtakunnallinen seminaari hyvien käytänteiden jakamiseksi.
• Opas naisten omien vesiliikuntavuorojen järjestämisestä kiinnostuneille valtakunnallisen kartoituksen ja seminaarin, hankkeessa eri paikkakunnilta saatujen sekä vuoroja käyttäviltä naisilta kerättyjen kokemusten pohjalta.
• Vain naisille suunnattu uinninvalvojakoulutus sekä turvallisuuskoulutus naisten vuoroja suunnitteleville järjestöille
• Tukea maahanmuuttajajärjestöille vähintään kolmen uuden naisten vesiliikuntavuoron järjestämiseksi hankkeen aikana.
• Maahanmuuttajanaisten vesiliikuntamahdollisuuksien edistämisen kirjaaminen (maa)kunnallisiin hyvinvointisuosituksiin (1. vuonna Pohjois-Karjala).
• Naisten vuoroihin liittyvien ennakkoluulojen purkaminen hankkeesta kertovien julkaisujen avulla.

Hanketta koordinoi Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto FIMU ry. Hankkeen toteutuksessa on mukana seuraavat FIMUn jäsenjärjestöt: Lieksan somaliperheyhdistys, Iftin seura, SUMANA, Nelumbo, KOHMU, Sahan seura, Pohjois-Suomen somalinuoret, Maakulta, Kulsi, ja Portti ryt.

Hankkeen yhteistyökumppanit:

• Lieksan somaliperheyhdistys ja muut FIMUn jäsenjärjestöt
• Suomen uima- ja hengenpelastusliitto ry (SUH)
• Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
• Kotouttamisen osaamiskeskus
• Valtakunnallinen Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO)
• Kansanterveyden neuvottelukunta
• pääkaupunkiseudulla FIMU ryn aloitteesta toimiva naisten vesiliikuntaverkosto, johon kuuluu pääkaupunkiseudun liikuntatoimet, Sporttia kaikille, Monaliiku, African Care sekä muita järjestö- ja vesiliikunnan toimijoita

Hanketta tukevat Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Stiftelsen Emilie och Rudolf Gesellius fond.

Lisätietoja: riitta.latvio at fimu.fi